Teen uudelle tilaa - käynnissä kirpparille vietävien vaatteiden pyykkäysprojekti, jouduin vihdoin opettelemaan meidän pesukoneen... eikä meillä oo kuivaustilaa sille kaikille, vanhatkin pyykit roikkuu tuolla vielä.
(hitto oli vaikeeta tilata Briteistä Vanseja UK-koon 3.5 jalkoihin?! uudet on neloset ja siis pikkasen isot, vanhat Berliinist hommatut UK 3.5 miksei niit oo Briteis)
These battlescaaaaars dont look like they're fading jne jne
Provinssista kotouduttu Gossip girlin ja teemukin ääreen pienes flunssassa, vapaapäivästä kiitos ylemmille voimille (myymäläpäällikölle?). Polvet sinertää Huoratronin reivipiteistä - jotka tosin jätin suosiolla vähemmälle poimittuani jo valmiiks rikkinäiset Vansini sieltä kahdesti - ja jalat kipeenä tanssimisesta muidenkin electrostagen ihanuuksien rytmissä. Lantio iskeyty muutamaankin otteeseen Disco Ensebles aitaan, mut kaikki oli Stun Gunin arvoista. Kaikki tosin alkoi seesteisesti Mewillä, joka selkeesti teki paluuta No more storiesia edeltäneeseen aikaan, ja uus matsku on ehkä soitinvetoisempaa kuin elektronisilla utuisuuksilla pelailua? Leirinnässä sai tarpeekseen Dodo-sorsaa ja beersbeetä, ja asuttiinpa melkein tuttujen naapurissa (Nummela yhdistää).
Nyt uusien Vanssien tilausvahvistus sähköpostissa haen lisää teetä ja alan taas rakastamaan Chuckia.
Vampire Weekend on ollut mulle pitkään niitä bändejä, jota oon ollut valmis ostamaan levyllisen yhden biisin perusteella (kattokruunulevyä on tullu pyöriteltyä useeseen otteeseen kädessä). Tällä viikolla kuulin radiosta toisen biisin, nyt en ees muista minkä, ja sen fiiliksen ja kannen nätteyden yhteisvaikutuksesta ostin lauantaina Äxästä poppoon uusimman plätyn Modern Vampires of the Cityn. Hyvä valinta.
Sinkkubiisinäkin näköjään tunnetun Diane Youngin ja Finger backin lisäks levyllä tanssittaa nostalgiselta kolinarummuillaan kajahtavaan pirtee poprock, tosin kiinnostus kerkee parissa kohdassa hairahtumaan muualle (imo) vähän mieleenpainumattomimmissa biiseissä, esimerkkinä kakkosbiisi Unbelievers. Stemmalaulu ja ihanat syntikat pelastaa kyllä persoonattomuudelta ja tunnelmattomuudelta. Ja se, että levy alkaa niinkin loistavalla fiilistelybiisillä kuin Obvious Bicycle.
Toinen mahtava (tai oikeestaan mahtavampi) tärppi kesäsoittolistalle tulee Suomen parhaalta bändiltä Rubikilta.
Lataa ilmaseks Fake Music Mixtape kuvaa klikkaamalla Rubikin virallisilta sivuilta. Ladatkaa, toverini! Niin seesteistä, niin yläilmoissa, niin sisäänsä vangitsevaa tarkasti kuunnellessa, niin fiilistä tuovaa kesäiltaan, miksei päiväänkin. Hyppäys taas uuteen suuntaan Solariin verrattuna, ehkä jopa vähän takaisin Data bandits -EP:hen päin? Silkkaa Rubikia, ei voi kuin ihastella.
(Toivottavasti vikaa kertaa tälle kesälle yksittäisenä postauksena, ughhh.)
Ramonan, Taijan ja Katrin kans Hesperias sunnuntaina pikkupikku piknikillä, torstaina levykauppa- ja syöntikierros finaalinaan Spring breakers leffassa Niken kans - Helsinki on tosi nätti.
Valkolakki pääs, eximian paperit kädes ja stipendirahat tilil! Kaivarin jatkojen ja niiden jälkeisen palauttelupäivän (todellisuuden iskeytyminen - en ole enää yhdenkään koulun kirjoilla, outoa...) jälkeen työputki alkuun. Onneks heti koittaa keskiviikon ja torstain muodostama viikonloppu. Minä, aurinko ja uus Trendi. Ja ne eximian paperit.
(Pääosassahan lakkiaisissa on ruoka, ainakin hämäämässä melekosen törkeetä blurrausta.)
Teen uudelle tilaa - käynnissä kirpparille vietävien vaatteiden pyykkäysprojekti, jouduin vihdoin opettelemaan meidän pesukoneen... eikä meillä oo kuivaustilaa sille kaikille, vanhatkin pyykit roikkuu tuolla vielä.
